Kesäloma 2014 - Joo-o, oli se meilläkin! :)

Kesä ja loma - puhdasta onnea pienille ja isoille!

Mistäs tämän kertomuksen aloittaisin? Jos suunnittelua ja pakkailuja ei huomioida niin se taisi alkaa lähtöpäivää edeltävänä aamuna, kun Joni totesi: "Äiti, mun kädessä on nyppy, joka syhyää hirmuisesti!" Jeps, alkavan vesirokon väsyttämän ja Panadolilla matkakykyiseksi pumpatun isomman sekä hiukkasen normaalia vilkkaamman pienemmän vesselin kanssa matkaaminen oli tämänkertaisen kesälomareissun haaste. Matkasta Aarhusista Nokialle suoriuduttiin enemmän kuin kunnialla, vasta juhannusaattoiltana Helsinki-Vantaan lentokentällä Joni alkoi nuokahdella eikä selvinnyt hereillä kuin puoleenväliin nousua, vaikka sinnikkäästi yritti porkkanaa pureskella korvien aukipitämiseksi. Onneksi isä kantoi urhean matkalaisen perillä odottavaa taatan ja mummun matkailuautoon ja perillä suoraan veljespetiin.

Koko aikaa se veljespeti ei ollut rauhan tyyssija - serkkupojat painimatsissa

Kuuden viikon loma meni sitten alkupäästä sairastaessa, koska eihän se tauti nyt tietenkään Eliaksella puhjennut ennen kahden viikon itämisajan loppua, mutta onneksi molempien poikien kunto oli paria kuumeista sairaspäivää lukuunottamatta todella hyvä ja koska kelitkin suosivat, niin ei tarvinnut sisällä kyhjöttää. Välillä ehdittiin käydä Ruotsin risteilyllä, nauttia serkusten yökyläilyseurasta,   huvitella kylpylän vesiliukumäissä.

Serkkupotretti

Kauppareissun jätskitauko

Äiti, IIISO LAIVA!

Ikkunakoristeet

Hörppy Muumi-shown lomassa

Paapan antamilla lomarahoilla käytiin shoppailemassa

Tervehtymisen jälkeen oli vielä riittämiin aikaa pinkoa pitkin metsiä naapurin pojan kanssa, ihmetellä syntymättömän serkun jumppatreenejä äitinsä mahassa sekä tavata niin kavereita kuin sukulaisiakin moneen kertaan.

Pikkuserkkujen luona Kiikassa hypittiin trampalla

Ja hypittiin vähän lisää

Loman keskivaihe vietettiin mummelin ja paapan hoivissa Härmässä, jossa touhua ja ohjelmaa oli riittämiin. Paapan kanssa pyöräiltiin milloin jätskille, milloin urheilukentälle tai ihan muuten vain ajamisen riemusta...

Paapan ja mummelin luona kaikille löytyi menopeli

Sähköautolla kyytiä pikkuveljelle

Ja sitten ihan itse

Nähtiin pikkuserkkuja, isua sekä muita sukulaisia ja ystäviä vierailujen merkeissä ja hurviteltiin huvipuistossa. Me vanhemmatkin saimme hiukan omaa lomaa Jaakon serkkutapaamisen tiimoilla ja sitä ennen kävin todistamassa maistraatissa, kun Juuselan sukuun saatiin yksi perheenjäsen lisää.

Hurjaa menoa vesiskoottereilla

Ja toiseen suuntaan...

Tulis jo noi toiset tuolta isompien laitteesta, mäkin haluan johonkin kieputtimeen!

Vesivuoristoradassa käyntiin ei tainnut kahden käden sormet riittää

Välillä vähän päivätorkkuja, niin että jaksaa taas...

Pikniretkellä kummilikan kanssa

Kaupunkilaisserkut maalaismaisemassa ihmettelemässä lehmiä

Paapan kalakaveri - kala syö hyvin juuri ennen sadetta

Nuotiomakkaraa ja voileipää, kalareissun kohokohtia

Kesän ehdottomia plussia oli lämmin sää, joka mahdollisti useat uimareissut hietakuopille sekä järvenrannoille! Meidän nuorempi vesipeto nautti täysin siemauksin ja Jonikin innostui vedestä sen verran, ettei viihtynyt pelkästään rannalla hiekkaleikkien parissa, vaan myös ui käsikellukkeilla pitkiä matkoja. Elias tapansa mukaan oli lähes holtittoman kaistapäinen ja elementissään vedessä, rannalla ei paljon muuta ehditty tehdä kuin hypätä laiturilta veteen, pärskiä pintaan ja kahlata pikavauhtia takaisin laiturille kokeilemaan vieläkin hurjempaa ja pidempää ponkaisua.

Aina valmiina rantsuun!

Unilelut ja uimalasit - Elias valmiina yöpuulle!

Elias hyppää itsesuojeluvaistonsa perään...

Näin hienosti sujuu Jonilla!

Kesälomamuotia

Nopeasti viikot taas vierähtivät ja tuntui, että juuri käveltiin lentoaseman terminaalin toisesta päästä sisään, kun oli jo aika suunnata takaisin kotiin. Vaikka tähän elämäntilanteeseen on jo tottunut ja hyvin olemme Tanskaan sopeutuneet, niin aina lomat tuovat ristiriitaisia tunteita pintaan. Onneksi pojilla on Suomessa on omat tärkeät ihmiset ja asiat, joiden luokse lähdetään innolla, mutta täällä myös hyvät ystävät ja omat tavarat, minkä vuoksi paluukaan ei ole mikään itkupotkuraivareiden aiheuttaja...

Iso mies, mutta suuret on saappaatkin!

Monenmoista mahtuu kuukauteen...

Heippa vaan taas kerran! Tähän postaukseen keräänkin oikein kuvapläjäyksen moninaisista tapahtumista, mitä tässä viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut. Kun ei kerran aikaa löydy arjen dokumentointiin mitenkään säännöllisesti, niin tehdään sitten tällainen koonti.

Päivät ovat hujahtaneet arkisesti, mutta tähän viimeiseen kuukauteen on mahtunut myös muutama lyhyempi työviikko helatorstain ja pitkän helluntain sekä perustulakipäivän vuoksi. Näitä päiviä on vietetty sitten kaikenmoisen kivan merkeissä.

Egån satamassa viettämässä vapaapäivää kiviä heittelemällä

Pojat nauttivat veden läheisyydestä yhtä paljon kuin me vanhemmatkin

Kotimatkan päivänsäteet

Toukokuussa pidin puolentoista päivän "loman" ja kävin Kööpenhaminassa juoksemassa kaverin kanssa maratonin. Matka oli oikein onnistunut, pääsimme hienosti tavoitteeseemme erinomaisen vauhdinpidon ansiosta. Kaverini toppuutteli liiallisia menohalujani alkuvaiheesta, joten mitään kuuluisaa muuria ei koko matkan aikana tullut vastaan. Päinvastoin energiat riittivät niin mainiosti, että viimeiset seitsemän kilometriä tultiin aikamoista haipakkaa, ohitettiin reilu tuhat juoksijaa ja tuuletettiin maalissa tyytyväisinä. Kotimatkaksi varattu karkkipussi taisi olla myös aika vahva kannustin... Reissusta palattiin mitalin kera, mutta ilman suurempia vammoja tai kolotuksia, lenkkarit polttelivat sen verran heti seuraavalla viikolla, että kävin jo perjantaina kunnon lenkillä.

Matkaseurani ihan omaan vapaaviikonloppuun

Voi sitä omaa lomaa viettää näinkin, 12000 muuta juoksijaa valmistautumassa Kööpenhaminan maratonille

Näin urheilullisen näköisenä oltiin valmiina kisaan

Tuliaisina onnistunut juoksu, päästiin tavoitteeseen eli alle 3:50:n aikaan

Tarhamatkat on alettu hoitaa pyörillä, kun Joni sai uuden isomman pyörän naapurin pojalta ja Eliastahan ei pidättele potkupyörällä mikään. Eliakselta ei oikealla pyörällä polkeminen vielä oikein suju, mutta välillä isoveli on kiltti ja auttaa treenaamisessa. Joka-aamuinen kysymys on, ehditäänkö kiertää vähän pidempää reittiä tarhaan? Onneksi koko matkan on mukavasti pyörätietä, joten mikäpä siinä on hölkkäillessä kavereiden perässä, kun voi antaa varsinkin Jonin ajaa jo aika itsenäisesti.

Pikku huilitauko vaan kotimatkalla

Näin sitä mennään, kun vähän autetaan!

Ystäviäkin on ehditty tavata monenmoisen puuhan merkeissä. Kesäisempinä päivinä on käyty piknikillä ja metsässä kiipeilemässä, sateisempina on sitten leikitty sisällä.

Møllerupin metsän paras kiipeilypuu, testaajina Clara, Joni ja Elias

Seuraavassa kuvassa Joni juoksisi kiljuen luokseni, kun lehmä onnistui nuolaisemaan ruohon hänen kädestään märällä kielellä...

Jätskillä hiekkaveistospuistossa, huomaa Eliaksen tavaramerkkiposeeraus!

Ja vähän piknikseuraa Kuningattaren puistossa

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä...

... vähän mutkan kautta tosin

Kukkuu!

Nam, hyvää hiekkaa!

Hetki ennen suurempaa riehumista, Joni parhaat tarhakaverit kyläilemässä

Kaverin kuvista tuli inspiraatiota näihin koirasämpylöihin, joita leivoin yhdelle puistopäivälle. Hauskannäköiset ja herkulliset sämpylät katosivat parempiin suihin terveellisilläkin täytteillä, tosin eipä noiden meidän herrojen ruokavaliossa valittamista olekaan...

Helposti herkullisen hauskaa

Nakkikoirat valmiina eväslaukkuun

Mitääh, syödäänkö me tänään KOIRIA??

Toissa viikonloppuna Jaakko kävi juoksemassa Aarhusin puolimaratonin 12.000 muun innokkaan kanssa ja mehän oltiin tietysti hurraamassa isälle, vaikka hän pääsi livahtamaan ohitsemme pariinkin otteeseen ihan huomaamatta. Mutta pidettiin me kuitenkin meteliä tasapuolisesti kaikille!

Valmiina kisaan

Myös kannustusjoukot valmiina

Lupa roikkua laidalla

Lähtöä odotellessa bongattiin helikoptereita, erikoisten autojen kulkue ja yksi eksynyt ja erittäin hätääntynyt kissa

Mulla on tällainen hölmö hattu ja äiti vaan kuvaa!

Iskä upean suorituksen jälkeen

 Yhtenä iltapäivänä Joni tuumasi, että ois kiva lähteä piknikille. No, eipä siinä muuta kuin evästä reppuun ja pyörät kohti yhtä uutta leikkipaikkaa, jonka olen bongannut lenkillä. Kesästä pitää nauttia silloin kun se on, eikös?

Aina innostava Kolme pukkia sillalla -leikki

Raketti, merirosvolaiva, linna, mikä milloinkin!

Välillä maltettiin tulla syömään suosikkieväitä: kanapastasalaattia!

Meidän herkuttelija

Ja toinen kesämies

Jälkkärijätskit kotimatkalla, jottei suurin ylämäki olisi liian suuri

Viimeisen puolentoista viikon aikana on hoidettu kaikenmoisia juoksevia asioita lomaan ja loman aikana tapahtuvaan kylpyhuoneremonttiin liittyen. Viimeiset tapaamiset urakoitsijan kanssa, laattojen ja suihkuseinän tilaaminen ja kylpyhuoneen tyhjentäminen ovat sujuneet pakkailun ja viimeisten leikkitreffien ohella.

Perjantaina Elias sai uudelleen putket korviinsa ja huomenna pitää käydä vielä kontrollissa, sitten saadaankin pakata viimeiset tilpehöörit laukkuihin ja suunnata perjantaiaamuna kohti kuuden viikon lomaa Suomessa! Mukaan ei ole pakattu villapaitoja, joten toivotaan, että lumisateet riittivät jo tälle kesälle!

Hauskaa juhannusta kaikille!