Kesäloma 2014 - Joo-o, oli se meilläkin! :)

Kesä ja loma - puhdasta onnea pienille ja isoille!

Mistäs tämän kertomuksen aloittaisin? Jos suunnittelua ja pakkailuja ei huomioida niin se taisi alkaa lähtöpäivää edeltävänä aamuna, kun Joni totesi: "Äiti, mun kädessä on nyppy, joka syhyää hirmuisesti!" Jeps, alkavan vesirokon väsyttämän ja Panadolilla matkakykyiseksi pumpatun isomman sekä hiukkasen normaalia vilkkaamman pienemmän vesselin kanssa matkaaminen oli tämänkertaisen kesälomareissun haaste. Matkasta Aarhusista Nokialle suoriuduttiin enemmän kuin kunnialla, vasta juhannusaattoiltana Helsinki-Vantaan lentokentällä Joni alkoi nuokahdella eikä selvinnyt hereillä kuin puoleenväliin nousua, vaikka sinnikkäästi yritti porkkanaa pureskella korvien aukipitämiseksi. Onneksi isä kantoi urhean matkalaisen perillä odottavaa taatan ja mummun matkailuautoon ja perillä suoraan veljespetiin.

Koko aikaa se veljespeti ei ollut rauhan tyyssija - serkkupojat painimatsissa

Kuuden viikon loma meni sitten alkupäästä sairastaessa, koska eihän se tauti nyt tietenkään Eliaksella puhjennut ennen kahden viikon itämisajan loppua, mutta onneksi molempien poikien kunto oli paria kuumeista sairaspäivää lukuunottamatta todella hyvä ja koska kelitkin suosivat, niin ei tarvinnut sisällä kyhjöttää. Välillä ehdittiin käydä Ruotsin risteilyllä, nauttia serkusten yökyläilyseurasta,   huvitella kylpylän vesiliukumäissä.

Serkkupotretti

Kauppareissun jätskitauko

Äiti, IIISO LAIVA!

Ikkunakoristeet

Hörppy Muumi-shown lomassa

Paapan antamilla lomarahoilla käytiin shoppailemassa

Tervehtymisen jälkeen oli vielä riittämiin aikaa pinkoa pitkin metsiä naapurin pojan kanssa, ihmetellä syntymättömän serkun jumppatreenejä äitinsä mahassa sekä tavata niin kavereita kuin sukulaisiakin moneen kertaan.

Pikkuserkkujen luona Kiikassa hypittiin trampalla

Ja hypittiin vähän lisää

Loman keskivaihe vietettiin mummelin ja paapan hoivissa Härmässä, jossa touhua ja ohjelmaa oli riittämiin. Paapan kanssa pyöräiltiin milloin jätskille, milloin urheilukentälle tai ihan muuten vain ajamisen riemusta...

Paapan ja mummelin luona kaikille löytyi menopeli

Sähköautolla kyytiä pikkuveljelle

Ja sitten ihan itse

Nähtiin pikkuserkkuja, isua sekä muita sukulaisia ja ystäviä vierailujen merkeissä ja hurviteltiin huvipuistossa. Me vanhemmatkin saimme hiukan omaa lomaa Jaakon serkkutapaamisen tiimoilla ja sitä ennen kävin todistamassa maistraatissa, kun Juuselan sukuun saatiin yksi perheenjäsen lisää.

Hurjaa menoa vesiskoottereilla

Ja toiseen suuntaan...

Tulis jo noi toiset tuolta isompien laitteesta, mäkin haluan johonkin kieputtimeen!

Vesivuoristoradassa käyntiin ei tainnut kahden käden sormet riittää

Välillä vähän päivätorkkuja, niin että jaksaa taas...

Pikniretkellä kummilikan kanssa

Kaupunkilaisserkut maalaismaisemassa ihmettelemässä lehmiä

Paapan kalakaveri - kala syö hyvin juuri ennen sadetta

Nuotiomakkaraa ja voileipää, kalareissun kohokohtia

Kesän ehdottomia plussia oli lämmin sää, joka mahdollisti useat uimareissut hietakuopille sekä järvenrannoille! Meidän nuorempi vesipeto nautti täysin siemauksin ja Jonikin innostui vedestä sen verran, ettei viihtynyt pelkästään rannalla hiekkaleikkien parissa, vaan myös ui käsikellukkeilla pitkiä matkoja. Elias tapansa mukaan oli lähes holtittoman kaistapäinen ja elementissään vedessä, rannalla ei paljon muuta ehditty tehdä kuin hypätä laiturilta veteen, pärskiä pintaan ja kahlata pikavauhtia takaisin laiturille kokeilemaan vieläkin hurjempaa ja pidempää ponkaisua.

Aina valmiina rantsuun!

Unilelut ja uimalasit - Elias valmiina yöpuulle!

Elias hyppää itsesuojeluvaistonsa perään...

Näin hienosti sujuu Jonilla!

Kesälomamuotia

Nopeasti viikot taas vierähtivät ja tuntui, että juuri käveltiin lentoaseman terminaalin toisesta päästä sisään, kun oli jo aika suunnata takaisin kotiin. Vaikka tähän elämäntilanteeseen on jo tottunut ja hyvin olemme Tanskaan sopeutuneet, niin aina lomat tuovat ristiriitaisia tunteita pintaan. Onneksi pojilla on Suomessa on omat tärkeät ihmiset ja asiat, joiden luokse lähdetään innolla, mutta täällä myös hyvät ystävät ja omat tavarat, minkä vuoksi paluukaan ei ole mikään itkupotkuraivareiden aiheuttaja...

Iso mies, mutta suuret on saappaatkin!