torstai 24. huhtikuuta 2014

Pääsiäisvalmisteluja ja lomaa

Pääsiäisen alla tehtiin hiukan pääsiäiskoristeluja, mutta koska pääsiäisloman aktiviteetiksi olimme päättäneet keittiön remontoinnin, en katsonut tarpeelliseksi/ järkeväksi alkaa täyttää koko asuntoa pääsiäiskoristeilla. Pääsiäislomaa edeltävällä viikolla Jaakko oli työmatkalla muutaman päivän, joten illoiksi tarvittiin kuitenkin hiukan lisää. Sormiväreillä oli mukava maalailla, mutta mitään kovin laadukkaita maalit eivät ole, sen verran kuivistakin munista maalia tuhriintui. Ensi vuodeksi täytyy hankkia jotain hiukan toisenlaista tykötarvetta.






























Pojat tekivät myös hiukan koristeita tarhassa, kotiin saapuivat tipuastiat, joihin oli omin pikkukätösin istutettu krassia. Joni oli myös leikannut ja koristellut pahvisen pääsiäismunan, joka kannettiin huolella kotiin.

Eliaksen ja Jonin tarha-askarteluja, taustalla pääsiäispupun tuliaisia

Jonin pääsiäismuna

Pojilla oli tarhasta lomaa koko pääsiäisviikko, joten ohjelmaa piti keksiä, ettei aika käynyt pitkäksi. Ongelma vain oli se, että sää oli aika vaihteleva ja minä tylsänä äitinä olisin myös halunnut osallistua keittiön remontointiin muutenkin kuin vain pitämällä miesvahvuus muonitettuna. Tarhakavereilla oli tietysti loman ajaksi suunniteltu vaikka mitä ohjelmaa, joten leikkiseuraa ei meinannut löytyä. Onneksi sentään toinen puolalainen kaveriperheemme oli maisemissa, joten parina päivänä treffasimme heidän kanssaan...

Yksi aurinkoinen aamupäivä vietettiin puistossa vajaan parin kilometrin päässä kotoa. Koska Joni pääsi polkemaan pyörällä paikanpäälle, niin Eliaskin olisi halunnut lähteä potkuttelemaan potkupyörällään saman matkan. Olisihan se sujunut, mutta matkan kesto olisi ainakin kolminkertaistunut, joten ohikulkijat joutuivat todistamaan kuopuksemme raivokohtausta, kun joutui matkaamaan äidin pyörän kyydillä.

Hei kaverit, täältä me tullaan!

Toisen apu, paras apu

Poikien kaveri Adam on hiukan nuorempi ja rauhallisempi tapaus, joka keskittyi välillä tarkkailemaan vauhdikkaampien tekemisiä

Välillä piti päästä jumppalaitteisiin
Ei ainakaan vielä korkeanpaikankammoa havaittavissa

Rauhallinen hetki eli suu täynnä rusinoita

Kevään ensimmäinen retkilounas

Onneksi lomaan mahtui myös muuta kuin pelkkää remontointia, kävimme muutaman kerran rautakaupassa ja "ulkona syömässä" eli laitoin ruokaa vierastalollamme, kun oma liesi lojui eteisessä... Ehdimme myös käydä tapaamassa vanhoja naapureitamme, tällä kertaa oli aikaa antaa Eliaksenkin taittaa n. kolmen kilometrin matka potkupyörällä, Jonihan veteli reissun mennebn tullen kuin vanha tekijä ilman mitään mutinoita - ja apupyöriä tietysti!

Pääsiäinen ei siis ollut mitenkään erikoisen rentoutumislomailua ja täynnä perinteisiä pääsiäisherkkuja, mutta tiedossahan se oli jo remonttia suunniteltaessa. Onneksi kaupasta sai suklaamunia sopivassa (tai liiallisessa) määrin ja joku oli muistanut huomauttaa pääsiäispupulle, että jotain pientä kivaa voisi pojillekin hommata! Josko ensi pääsiäisenä sitten vaikka lomaillaan eri tavalla!

Löysi se pääsiäispupu meillekin remontista huolimatta

Suloiset vieteritiput taisivat kestää kaksi päivää... Mutta ne olivatkin kilpatipuja!





Perheemme miesten juhlintaa

Edelleen ajoissa kuin VR! Tällä kertaa ei syynä lehdet radalla vaan hmm.... inhimilliset tekijät! ;)

Tuohon maalis-huhtikuulle osuu kaikkien perheemme miesten juhlapäivät, joita tietenkin täytyy juhlistaa asiankuuluvasti. Ensin Jaakolla on synttärit ja sitten Jonilla ja Eliaksella nimpparit, joten salaisuussupinaa ja lahjapapereiden rapinaa on riittänyt.

Aamulla pojat hipsuttelivat melkoisen hiljaa ja isää herättämättä laittamaan aamupalaa ja hakemaan lahjoja isälle, mutta ihan hirmuisen pitkään isä ei silti saanut sängyssä lojua ennenkuin innokkaat onnittelijat saapuivat paikalle.

Isä sai lahjaksi uusia juoksuvarusteita ja taidetta
Jonin vesiväritaideteos asiaankuuluvin tekstein
Eliaksen piirrustus

Juhliin kuuluu aina tietysti hyvä ruoka aamupalasta lähtien, mutta tärkein on tietysti herkuttelupuoli. Tiukkojen neuvottelujen tuloksena sovimme, että isälle olisi tiedossa suklaakakku ja -pipareita, molemmat Jonin ja Eliaksen suosikkeja, isän mahdollisia haluamisia ei tässä vaiheessa paljon mietitty, mutta hyvin näytti myös sankarille maistuvan...

Ei löytynyt ihan riittävästi kynttilöitä

Laulun jälkeen tärkeä hetki

Päivänsankari 38-vee

Jonin nimipäiviä vietettiin seuraavana viikonloppuna. Kovin isosti ei ollut tarkoitus juhlia, mutta tokihan lahjat ja herkuttelu asiaan kuuluivat tälläkin kertaa. Sankari päätti pitkällisen harkinnan jälkeen, että hänen kunniakseen syötäisiin suklaamuffinsseja, painotus sanalla SUKLAA... Niitä leivottiin yhdessä tuumin aamupäivästä, kun lahjat oli saatu avattua. Suomesta saapui pino paketteja, jotka löysivät paikkansa niin kirjahyllystä kuin sängystäkin. Äidin ostamat lahjat olivat osin tylsän käytännöllisiä pehmeitä paketteja, mutta onneksi joukossa oli myös miekkamiehen varusteet ja "träsbäkki"-roskishahmo. Miten ihmeessä sillä leikitään, kertokaa nyt viisaammat??

Sankari lahjaröykkiön keskellä

Tanskalainen juhlamuffinssi

























Eliaksen nimipäivät ovat samana päivänä kuin taatan syntymäpäivät, joten edellisellä viikolla läheteltiin Jonin kirjoittama ja Eliaksen koristelema onnittelukortti matkaan. Isän työmatka Saksaan osui harmillisesti juuri samalle viikolle, joten juhlimme pienesti kolmistaan poikien kanssa. Eliaksen pakettipino hupeni nopeasti (Jonin pienellä avustuksella) ja lahjat päätyivät käyttöön samantien: uudet uimahousut kiskottiin väkisin jalkaan collegehousujen päälle ja kevätpipo kiskottiin korville samalla kun luettiin eläinkirjaa.

Kummitädin tekemä käärme pääsi unikaveriksi

Vauhdikas autopipo kevääksi

Lintubongarimme sai paikallaanpysyviä tarkkailukohteita

Nimipäiväcroissantissa tärkeintä oli kynttilä!

Puhaltaminen kesti jonkin aikaa, otsahiukset olivat harmillisesti tiellä...

Jeeee! Onnea Elias!