Tarhapaikan metsästystä

Jo keväällä yksi tärkeimmistä hoidettavista asioista oli saada Jonille ikäistään seuraa, jottei hän vallan tylsistyisi täällä kotona rauhallisessa vauva-arjessa. Silloin pääsimme mukaan yhteen kunnan leikkikerhoista ja kun kävimme siellä kahdesti viikossa tuumimme sen riittävän Jonille.

Kesän aikana suloisesta pojastamme alkoi käydä ilmi, että kerhotoiminta ei ole riittävä aktiviteetti energianpurkamiseen. Hänestä tuli oikein kunnon uhmaikäinen vastustelija, inttäjä, pikkuveljen kiusaaja ja todellinen harminaihe kaikkein hankalimpina päivinään... Toki tiedän, että tällainen käytös on normaalia ja melko helpolla olemme vielä päässeet, mutta kyllä se hiukan harmaita hiuksia aiheuttaa ja hermoja kiristää, kun joka ainoa päivä on monta kertaa samat taistelut käytävänä. Turhaa aikaa ja energiaa kuluu tylsiin pikkujuttuihin ja monet mukavat tekemiset ovat ajanpuutteen vuoksi karsiutuneet listalta.

Riehuntakaveria vailla - taas!

Kesälomalta Suomesta palattuamme kuulimme puolalaisilta ystäviltämme, että Tanskassa asuvien ulkomaisten lasten tulisi mennä tarhaan viimeistään kolmen vuoden iässä, että he täällä mahdollisesti kouluun mennessään osaisivat kieltä ja olisivat muutenkin sopeutuneet yhteiskuntaan paremmin. Tämä nopeutti päätöstämme Jonin päivähoidosta ja nämä pari viikkoa olen selvitellyt lähialueemme päiväkoteja ja kysellyt kokemuksia niistä. Kolmessa olemme jo ehtineet vierailla ja jos pojat ovat alkuviikosta terveitä, menemme tutustumaan vielä yhteen paikkaan.

Täällä vanhemmat voivat laittaa hakemuksen mihin tahansa kunnan päiväkotiin, mutta ilman hyvää syytä eri hoito- eli koulupiirin päiväkotiin hakeva joutuu jonotuslistan loppuun. Jotkut päiväkodit ovat tunnetusti parempia kuin toiset ja niihin voi joutua jonottamaan jopa vuosia. Kuten Suomessakin myös täällä luvataan tarjota kolmen kuukauden varoitusajalla jokin hoitopaikka lapselle, mutta mistä se paikka löytyy, on aivan arpapeliä.

Tanskassa on periaatteessa kolmenlaisia päiväkoteja: vuggestuet ovat 0-3 vuotiaille, børnehavenit ovat 3-6 vuotiaille ja integroitudut päiväkodit ovat 0-6 vuotiaille. Lisäksi löytyy joukko erilaisia "teema"päiväkoteja, liikunta- ja musiikkipainotteisia sekä metsäpäiväkoteja, joihin bussilastillinen lapsia kuskataan keskustasta joka päivä viettämään aikaa luonnon keskellä. Tämän lisäksi on vielä yksityiset päiväkodit, kuten kansainvälinen tarha.

Nuo teemapäiväkodit kuulostavat todella houkuttelevilta, mutta niihin on yleensä pitkät jonot ja ne sijaitsevat aika hankalasti meidän asuntoomme nähden. Yhteen suuntaan matka kestäisi helposti julkisilla tunnin verran ja koska olemme hakemassa Jonille vain osa-aikaista hoitopaikkaa, eivät ne oikein taida olla vaivan väärtejä. Onneksi tästä puolen tunnin kävelymatkan päästä löytyi muutamakin mukava päiväkoti, jotka sijaitsevat retkeilyn mahdollistavasti metsän reunassa. Kävimme katsomassa niitä ja kaikissa olisi paikkoja vapaina, mutta niiden jakaminen onkin sitten kunnan virkailijoiden käsissä... Jonotuslista kun ei kuulemma ihan aina mene järjestyksessä, olisikohan siinä sellainen juju, että ainakin näitä ulkomaalaisia lapsia pyritään sijoittamaan tarvittaessa nopeasti joihinkin paikkoihin.

Saimme laitettua netin kautta hakemuksen useampaan tarhaan ja nyt odotellaan mikä tärppää. Ensisijaiseksi laitoimme integroidun tarhan sekä sen vieressä olevan tarhan, sillä integroituun voisimme saada myös Eliaksen myöhemmin helpommin sisarusverukkeella tai sitten hänet voisi saada samassa pihapiirissä olevaan kolmanteen tarhaan, joka on tarkoitettu 0-3 vuotiaille.

Kuten moni muukin asia, myös päivähoito on Tanskassa aika hintavaa, alle kolmivuotiaista kokopäivähoidossa (max. 52h/vko) maksetaan melkein 500 euroa ja tämän lisäksi hoidetaan itse mukaan myös lapselle päivän eväät. Kolmivuotiaiden kohdalla hinta puolittuu hoidontarpeen vähentyessä. Päiväkodissa on hoitajia iästä riippuen yksi neljää - kuutta lasta kohden ja yllättävän paljon vierailemissamme päiväkodeissa näkyi myös mieshoitajia.

Lasten koulunkäynnin aloittaminen riippuu syntymäajasta, alkuvuodesta syntyneet aloittavat koulun viisivuotiaina elokuussa, loppuvuodesta syntyneet voivat aloittaa koulun seuraavan vuoden alussa tai jo elokuussa kehitysarvioinnista riippuen. Myös kouluihin täällä voi hakea oman koulupiirin ulkopuolelle, mutta sitä ruljanssia en ala vielä edes ajatella...