Lomaltapaluun ja Jonin juhlien jälkeen olemme olleet vielä hiukan lomamoodissa, eikä blogiakaan ole tullut päivitettyä. Kovin monia suuria tapahtumia ei näihin pariin viikkoon ole sattunut, lähinnä päivät ovat olleet työ- ja tarhapainotteisia. Joni odotteli jo kovasti tarhaanpääsyä loman lopulla ja onkin nauttinut leikeistään kavereiden kanssa. Yhdet kaveritreffitkin olemme jo ehtineet pitää, kun Rasmus oli meillä yhtenä päivänä leikkimässä tarhan jälkeen muutaman tunnin. Voi sitä vauhtia!
 |
| Leikkitreffien jälkeen - ei paljon tavallisuudesta poikkeava sotku! |
Jonin kanssa kävimme myös nelivuotisneuvolassa näyttäytymässä. Pitkä ja hoikka (107,5 cm ja 17,0 kg) poika kasvaa tasaisesti käyrillä, vastaili nyökytellen joihinkin lääkärin kysymyksiin ja otti rokotuspiikinkin suht pienellä huudolla vastaan. Tämän kunniaksi lähdimme jatkamaan äiti-lapsipäivää ja kävimme uimahallissa, kaupungissa hakemassa vielä yhden synttärilahjan sekä syömässä jätskit.
Elias on totutellut pidempiin tarhapäiviin ja nukkumaan tarhassa. Aluksi kokeilimme niin, että vein omat, tutut vaunut päiväunia varten, mutta loppuviikosta sekään ei enää toiminut. Nukkumaanmeno oli sellaista huutoa, että kun olin kotona touhuamassa sopivaan aikaan, niin kuulin avoimesta ovesta kuopuksemme protestoinnin... Ei tuntunut kovin kivalta, mutta taistelulla siitäkin selvittiin. Omien vaunujen jälkeen tädit kokeilivat sisällä patjalla nukkumista ja muutaman päivän sekin meni hyvin, mutta nyt poika on todennut, että on mukavampi mennä muiden kanssa nukkumaan kunnon vaunuihin ja lopettanut myös vastaankiukuttelun. Yksi suuri voitto! Sitten kun vielä tarhaanviemisistä selvitään ilman raivareita, niin voi kuinka äiti on tyytyväinen!
Toissa viikonloppuna vierailimme Reeparkissa, eläintarhassa Ebeltoftissa. Jaakko oli työskennellyt lähes 70 tunnin viikon, joten annoimme hänelle lepopäivän ja vietimme eläinten parissa hauskan päivän. Eläintarha on suuri ja sopeutettu hienosti luonnon muotoihin, joten lapsilla on hurjan hauskaa juostessaan pitkiä puusiltoja pitkin leijonahäkiltä susien ja karhujen aitauksille ja sieltä kameleita katsomaan.
 |
| Vierailulla laamojen aitauksessa |
 |
| Kotkien esittelyä yleisölle |
 |
| Pienempi herrasmies vauhdissa |
 |
| Hän odottelee puolisoa talveksi, me suloisia tiikerinpentuja ensi kesäksi |
 |
| Uljas eläin kalterien takaakin! |
 |
| Mitä sä mua tuijotat? |
 |
| Valpas pesänvahti |
 |
| "Painii susien kanssa" |
 |
| Jaa taasko?!? Eikö me saada olla rauhassa?? |
 |
| Jonkinmoisia vuohia |
 |
| Reissun jälkeen vähän väsytti... |
Lauantaina saimme päivällisvieraita, kun entiset naapurimme tulivat "tupareihin" viisikuukautisen poikansa kanssa. Oli mukava rupatella ja nauttia päivällistä hyvässä seurassa ja vaikkei Luis-pojasta vielä leikkiseuraa pojille ollutkaan, niin hyvin tarkasti vauvaa seurattiin ja hänelle kiikutettiin kaikenlaisia leluja.
Sunnuntaiaamuna kävimme Eliaksen kanssa kiertelemässä asuinalueellamme ja keräilimme matkallamme herkkuja. Tällä alueella kasvaa valtavasti erilaisia hedelmäpuita: omenoita, erilaisia kirsikoita sekä luumuja ja näiden lisäksi karhunvatukkaa, kastanjoita ja saksanpähkinöitä. Ikävä kyllä muutkin ihmiset ovat hoksanneet, että marjat ja hedelmät ovat kypsyneet, joten kaikkien puiden alaoksat on kerätty tyhjiksi ja yläoksille ei meinaa ylettyä...
 |
| Lauantaisten päivällisvieraiden kukat koristavat pöytää |
 |
| Herkkuja |
Tänään kävin yliopistolla kyselemässä opiskelumahdollisuuksista ja tulomatkalla poikkesin kurkkaamassa yhden uuden käytettyjen tavaroiden liikkeen, josta teinkin ihan hykerryttävän hyvän löydön, 2,5 litran vetoisen keraamisen teekannun. Teenjuojan unelma!
 |
| Onnea on... uusi, riittävän suuri teekannu kirpputorilta! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti