Neuvolaa Tanskan malliin

Tutustuimme viime viikolla Tanskan neuvolajärjestelmään ja jatkoimme vielä tällä viikolla. Torstaina neuvolantäti parkkeerasi pyöränsä meidän pihaan ja tuli katsomaan Eliasta, täällä on tapana, että vuoden ikäiseen saakka neuvolasta tullaan kotikäynneille. Ensimmäiset kommentit tervehtimisen jälkeen olivat, että hän ei pysty antamaan minulle kaikkea informaatiota englannin kielellä. Onneksi kyseessä on toinen lapsi ja itsellä aika paljon tietoa jo valmiiksi, muuten voisi olla vähän epävarma olo.

Muitakin mielenkiintoisia asioita tuli tuon vierailun aikana ilmi, Elias oli nukkumassa hoitajan tullessa ja hän totesi, ettei hänen tarvitse edesnähdä poikaa, jos hän mielestäni on terveenoloinen ja kasvaa hyvin... Aha! Onneksi Elias päätti tulla näyttäytymään tunnin unien jälkeen ja sain puhuttua mieltäni huolestuttavista asioista, jatkuvasta pulauttelusta ja heikoista päiväunista.

Meillä on siis tällä hetkellä menossa todella heikkojen päiväunien jakso, päivässä unta tulee pätkissä vain noin kolme tuntia. Yöunet ovat taas tosi hyvät, unille nukahdetaan itsekseen yhdeksän maissa ja syödään normaali kerran välillä 04-06 ja uudelleen heräilyn aikaan 07-08. Ei siis mitään logiikkaa päivän ja yön suhteen, jos yötkin ois pätkittäisiä, niin tietäisi, että poika on A) nälkäinen jatkuvasti tai B) kipeä. Pulauttelua, runsasta ja lähes joka syötön jälkeistä, on ollut ainakin kuukauden päivät, olin jonkin aikaa maidottomallakin ruokavaliolla, mutta siitä ei näyttänyt olevan apua. Hoitajan mukaan päivisin syöttötilanteet ovat vaan niin rauhattomia, että meidän ahmatti hotkii ja saa sitten samalla ilmaa mahaansa. Joo, onhan ne, kun tuo hulivili painelee menemään täällä päivät pitkät! =)

Mittojen otossa ei täällä olla turhan tarkkoja, katsoin vähän pitkään, kun hoitaja kaivoi laukustaan ihan tavallisen mittanauhan ja vanhan kalapuntarin. No, eihän sitä pyörällä nyt mitään kunnon vaakaa tietysti pysty kuljettamaan, mutta kyllä vähän arvelutti miten tarkkoja mittoja noilla saisi. Paino mitattiin niin, että yhteen pukluliinaan tehtiin solmut vastakkaisiin päihin, sovitettiin poika liinaan (vaipassa ja bodyssa) ja sitten yhdellä solmulla sidottiin nippu kiinni. Sen jälkeen kalapuntarin koukku keskimmäisen solmun alle ja minun pitäessäni järjestelmää ilmassa hoitaja siirsi punnusta ja katsoi painon. Aika tarkka 6,6 kiloinen vonkale. Pituus mitattiin lattialla selällään, kirja minulle Eliaksen pään taakse, hoitaja venyttää pojan jalkaa ja laittaa sormensa mattoon mitaksi, sitten Elias kieräytettiin pois ja mittanauha suoraan, eksakti mitta oli 64 senttiä...

Soveltuu kalojen ja lasten punnitsemiseen...

Seuraavan kerran hoitaja tulee käymään Eliaksen ollessa 5 kk vanha, silloin hän kertoo tarkemmin ruoka-asioista, mutta niistä tuskin mitään uutta tulee, taidan noudattaa Suomen mallia, jos suurempia kummallisuuksia vastaan tulee. Painonkehitystä aion hiukan itse tarkkailla, koska Elias on tippunut viimeisen kuukauden aikana käyrältään alemmalle, pulauttelun vuoksi luulisin. Hoitajan mukaan poika on kuitenkin terveenoloinen, terhakka ja hurjan jäntevä sekä voimakas, joten mitään hätää ei ole. Tulee selvästi veljeensä!

Rokotusohjelma täällä on sama kuin Suomessa lukuunottamatta rotavirusrokotetta. Ehdimme saada Eliakselle kaksi rokotusta ennen tänne tuloa ja rotan viimeistely kolmannella annoksella onnistuu täälläkin, joten saamme siihenkin kunnon suojan.

Täällä tilataan aika neuvolalääkärille itse lapsen ollessa 5 viikkoa, 3kk, 5kk, 12kk, 15 kk ja kahden vuoden iästä vuoden välein. Poikia hoitava lääkäri vaikutti tosi mukavalta, mittasi Eliaksen, katsoi korvat ja kuunteli keuhkot. Sovimme myös, että hän hoitaa rotavirusrokotereseptin valmiiksi seuraavaa lääkärikäyntiä varten, niin että saamme senkin sitten annettua.

Että semmonen kokemus!