Kuopuksemme päätti aloittaa syntymäpäivänsä juhlinnan ajoissa jo ennen aamukuutta. Saatuaan muun perheen hereille olikin sitten hyvä kääntää kylkeä ja tuhistaa vielä jonkin aikaa tyytyväisenä isän kainalossa...
Johonkin vauvavuosi vaan katosi ja nyt täällä tepastelee hyvinkin veljeensä itsepäisyydessä tullut taapero. 4,250 kiloa ja 53 senttiä on muuttunut 10,8 kiloksi ja 76 sentiksi hymyä, touhotusta, kielloille naureskelua ja isoveljen kiusaamista... Meidän oma päivänpiristys, joka jaksaa jatkuvasta pikkusairastelusta huolimatta tervehtiä hymyllä ja naurulla joka kerta jokaista! Paitsi lääkäriä eilen, mutta hän antoikin kaksi rokotusta ja otti vielä syliin painoa mitattaessa...
 |
| Vuodessa on tapahtunut näkyvää muutosta... Lokakuu 2011 - syykuus 2012 |
Sen verran tuotekehitystä isoveljeen nähden on tapahtunut, että ruoka-aineallergioista ei näy jälkeäkään. Tosin muuten on pikkukaveri saanut osansa kausiflunssista, korva- ja muista tulehduksista ja rokoista, mutta se ei ole menoa haitannut pätkän vertaa. Kuten alla olevista kuvista näkyy, vauhti ja ääni ovat tärkeitä, no, jatkuvasti tietää, missä ainakin yksi perheen miehistä viipeltää. Ja pitäähän nuo kymmenen hienoa valkoista hammasta esitellä jokaiselle!
Eliaksen motorinen kehitys, ei tosin hienomotorinen, on ollut hurjaa ja varmaan osin siitä syystä puheen kehitys on jäänyt taka-alalle. Ääntä tulee kyllä jatkuvasti, mutta voimakkuudesta huolimatta kukaan ei sitä tajua. Pari kuukautta sitten Elias sanoi jonkin aikaa selvästi "äiti", mutta en ilmeisesti kuunnellut riittävästi, koska sekin on loppunut. Korvatulehduksista johtuen Eliaksella on edelleen nestettä välikorvissa ja lääkäri passitti meidän korvaspesialistille tarkistamaan tilanteen paremmin. Hän totesi, että poika ei välttämättä kuule puhetta kovin selkeästi ja sen vuoksi ei myöskään osaa muodostaa itse sanoja. Huolissaan tästä ei vielä tarvitse olla, mutta jos korvat ovat syynä myös tähän flunssakierteeseen, niin hyvä asia on tarkistaa...
 |
| Elias 1 vee |
 |
| Hei, juhlitaanko!?! |
Klisee, mutta oikeasti mihin aika katoaa? Eliashan syntyi ihan just, en voi uskoa että vauva on jo vuoden.
VastaaPoistaOvat tosiaan muuten Sasu ja elias ihan samikset noine hiuksineen. Käypä katsomassa blogissa uusia kuvia.
Millonkas olittekaan tulossa suomeen joulun aikaan? Mulla on joulunalusviikolla koulua vaan keskiviikkoaamupäivä, muuten oon lasten kaa vapaalla ja tietty kaksi viikkoa joulusta eteenpäin. Sitten kyllä täytyy nähdä kun tuo syksyn treffauskin epäonnistui.
Joo, jonnekin se aika vaan hujahtaa tässä tohinassa. Onneksi siitä on pystynyt nauttimaan, vaikka välillä on joutunut ihan muistuttamaan itselleen, että tätä ei kestä kauan, paina mieleesi nyt miltä nyt tuntuu...
PoistaHahaa, pistetään pojat myyntiin kaksosina, jos alkaa joku päivä oikein sylettämään pikkuherrojen touhotus! Menis läpi ihan varmasti!
Meidän lennot on Suomeen tiistaina 11.121, Jaakko tulee sitten vasta joulun alla. Jouluun asti ollaan Nokialla ja välipäiviksi mennään Pohjanmaale, joten hyvin ehditään näkemään!