tiistai 27. maaliskuuta 2012

Keväinen viikonloppu

Lauantaiaamuna meidän oli tarkoitus lähteä ostoskeskukseen etsimään Jaakolle synttärilahjaa, mutta bussipysäkille kävellessämme tuumasimme ilman olevan liian hieno kaupoissa vietettäväksi. Pikainen päässälaskettu inventaario vaippakassin sisällöstä, nopea pyrähdys kotiin hakemaan kunnon kameraa ja olimme valmiit viettämään keväistä päivää meren rannassa. Täyteenahdettu bussi vei kätevästi koko kaupungin läpi eteläpuolen virkistysalueelle. Muutama kilometri marssittiin ensin vaunut+seisomalautayhdistelmällä todella mukavannäköisen ja vanhan, idyllisen ja selvästi vähän tasokkaamman asuinalueen läpi, poikettiin paikallisessa leipomossa hakemassa evästä ja suunnattiin viimein varjoisen metsätien kautta pientä puroa seuraillen meren rannalle.


Kuninkaallinen kesähuvila löytyy myös täältä meidän nurkilta

Muutkin ihmiset olivat hoksanneet hienon ulkoiluilman, metsäpoluilla risteili kaikentasoisia maastopyöräilijöitä, tien varressa oli lenkkeilijöiden ja melojien autoja parkissa ja rannalla näkyi paljon lapsia isovanhempiensa kanssa. Elias torkkui vaunuissa, kun me vietimme Jonin kanssa laatuaikaa heitellen kiviä mereen, etsien näkinkenkiä ja ihmetellen kaukaisuudessa näkyviä rahtilaivoja. Myös ohitsemme melovat naiset olivat kiinnostaa katseltavaa ja näimmepä myös yhden kumiveneilijän.

Lauantain saalista
Eliaksen ilmoitettua vaunujen olleen liian kauan paikoillaan lähdimme Jonin kanssa hiekkarantaa pitkin rantatietä kohti Jaakon kiertäessä tien kautta rattaiden kanssa. Jaakon matka oli ehkä kansinkertainen, mutta hän ehti tulla pitkälle vastaan, kun joka välissä piti viskoa rajoitettu määrä (3kpl) kiviä mereen, näyttää ensin sormilla se kolme (ensi kerralla se määrä voisi olla viisi...) ja sitten hyppiä jokaisen pikkuaallonmurtajan kivien yli toiselle puolelle. Kaupunkia kohti suunnatessamme söimme tuoreita sämpylöitä ja rusinoita pahimpaan nälkään väistellen lenkkeilijöitä ja etsien turhaan huonoja puolia rantabulevardin taloista...

 Ei hassumpaa aluetta, tosin liikenne häiritsisi rauhaisia kahvihetkiä 
meren kohinaa kuunnellen...

Kaupungilla koitimme löytää pöytää kanaalin varren aurinkoisista kahviloista, mutta se oli aika monella muullakin mielessä. Lopulta päädyimme pieneen ravintolaan lounastamaan ennen kotimatkaa. Elias heräsi syömään ja seurustelemaan hetkeksi, mutta simahti uudelleen juuri ennen kotiinpääsyä. Jonikin nuokkui jo sen verran että hänet oli helppo laittaa vaunuihin päikkäreille. Poikien nukkuessa ehdimme vielä tutustua hiukan naapureihimme, jotka kävivät kutsumassa terassille nauttimaan auringosta ja oluesta...

Pitkän reissun uuvuttama mies

Kellonsiirron vuoksi vuoksi sunnuntaiaamu oli aikas takkuinen, mutta sinnikkäästi vaan lähdin juoksulenkille, sen verran unenpöpperössä tosin, että eksyin. Onneksi hoksasin lähteä reilusti takaisinpäin enkä jäänyt jatkamaan matkaa ja etsimään oikeaa risteystä, tuostakin lenkistä tuli reilu tunti. Pikasuihkun jälkeen meidän oli tarkoitus lähteä koko sakilla eilen skipatuille Jaakon synttäriostoksille, mutta kun formulat alkoivat sopivasti, niin ¾ lähti vaunu+lautayhdistelmällä kävellen ostoskeskukseen viiden kilsan päähän ja ¼ lupasi tulla perässä, kun kisa päättyy. Päättyihän se viimein, ehdimme kävellä kaupoille, pyöriä etsimässä vaikka mitä ja vielä viettää aikaa leikkipaikassakin melko pitkään ennenkuin Jaakko ehti pyörällä perässä.

Lounastelun ja Jaakon kenkäostosten jälkeen isommat pojat kävivät riehumassa suuremmassa leikkipaikassa ja hankittiin Jonille turvonnut silmäkulmakin... Sen siitä saa kun on liian kivaa ja pitää vielä näyttää äidille mitä tehtiin! Nuukahtanut poika kömpi Eliaksen tilalle rattaisiin, minä vyötin pienemmän kantoreppuun ja lähdin tallustelemaan kotiinpäin Jaakon jäädessä vielä törsäämään.

Eilen jatkettiin vielä kävelypainotteista viikkoa reippailemalla läheiseen pikkukylään noin 5 kilometrin päähän Lisbergiin viettämään aikaa toisen äidin kanssa. Matkalla taisi olla yksi Tanskan suurimmista mäistä, korkeuseroa noin 100 metriä, pari kertaa kävi mielessä, että ajaa tuosta bussikin ohi, mutta ei antanut sisu periksi. Ensi kertaa varten tosin Jaakko saa rasvata sekä rattaiden että seisomalaudan pyörät...

Keväisen lämmin viikonloppu näyttää jatkuvan vielä tällä viikolla, kuulemma normaalia hienompaa kevätilmaa tämä on, toivottavasti ei lupaa sitten kylmää kesää, vaikka karataanhan me Suomeen kesälomaksi!

2 kommenttia:

  1. Kyllä noissa rantamaisemissa ja huviloissa kelpaisi asustella, ihania! Varsinkin, jos olisi aina lämmintä, eikä tuulisi... Terkut ja halit kaikille!

    VastaaPoista
  2. Joo, ja lehmät lentäisi ja suklaa olisi ilmaista... Pitää löytää joku toinen maa, jos tuuli ei miellytä! Täällä on taas loppuviikosta tuullut niin hurjasti, että hyvä, kun vaunujen kanssa pääsee etenemään.

    Mutta ihania huviloita ja todella idylisiä taloja täällä tulee bongailtua vähän joka puolella. Vielä ei olla sorruttu ostamaan... =)

    VastaaPoista